29.-30.5.2017

Värien sekoittaminen ja uuden taideteoksen luominen maalauksena tai kollaasina.

Taideteoksen kanssa käydään vuoropuhelua tarkastelemalla sen värejä ja värien symbolista merkitystä.

Etsi jostakin taidekuvasta kahdeksan väriä, joita lähdet tavoittelemaan omaan maalaukseen tai kollaasiin. Valmista värikartta, jota varten sekoitat löytämäsi värisävyt. Kuivunutta värikarttaa käytetään raaka-aineena uutta kuvaa varten leikkelemällä siitä kollaasi tai sekoitettuja värejä käytetään omassa maalauksessa.

Toipilas- maalaus lähtökohtana.

Ruskea voimapaperi maalataan valkoisella pohjustus maalilla ennen varsinaista maalausta.

Maalauspaperiksi käy myös litoposter- paperi.

Maalauksen jälkeen työn arviointi ja dialogi siitä mitä kuvalla halutaan kertoa.

Järnefeltin Kaski: maalauksen aiheena on kaskeaminen ja siksi sen tunnelma on pääasiassa melko tukala ja kuumottava. Taustalla oleva metsä on kuvattu kuitenkin kylmällä sinisellä värillä, joka antaa kontrastin tulen oranssille ja keltaiselle lämpimille väreille. Teoksessa on siis mielestäni lämpimän ja kylmän vaihtelua mikä tekee siitä mielenkiintoisen.

Teen aiheesta kaksi työtä, joista toinen on maalaus ja toinen taulun väreistä repimällä tehty kollaasi.

1. Värisävyjen testausta

30.5.2017

Kolmiulotteinen palapelitehtävä, jossa on käytetty piirtämistä ja lehdestä leikattua taustapaperia. Palapelin osien kiinnitys tehdään magneetilla. Tarkoituksena on vaihdella eläinten kehon osia ja laskea kuinka monta eri versiota niistä voi saada.

Sabluunapaino 22.5.2017

Otetaan valokuva, joka käsitellään wordissa mustavalkoiseksi. Kuva tulostetaan, leikataan kirurgin veitsellä mustat alueet pois ja töpötellään vaahtomuovilla ja mustalla värillä valkealle tai ruskealla paperille.

             MINÄ JA KUVATAIDE

Piirtäminen, maalaaminen, askartelu ja kaikki muu taiteen tekeminen ovat olleet minulle aina haasteellisia.
Kuvaamataidon suunnittelu aiheuttaa aina jonkinlaista päänvaivaa myös työssäni esikoulun opettajana. Mutta vaikka itse en osaakaan tehdä taidetta, pidän silti kauniista asioista ympäristössäni. Estetiikka on minulle järjestystä ja selkeitä muotoja ja kun ympäristöni on järjestyksessä, rauhoittuu myös mieleni. Tämäkin on tosin hieman haasteellista koska olen luonteeltani melko suurpiirteinen ja toimintani on välillä melko kaoottista.
Lapsuudesta muistan kuinka olisin halunnut olla hyvä piirtäjä ja usein harmitti kun en saanut paperille sitä mitä olin päässäni suunnitellut. Tykkäsin kovasti piirtämisestä ja muistan kuinka ihanaa oli saada joululahjaksi piirustuslehtiö ja uudet värikynät. Piirtämisestä minulle on jäänyt sellaisia muistikuvia, että tykkäsin piirtää mallista koska silloin koin onnistuvani aika hyvin.
Työelämässä olen usein miettinyt suhdettani kuvataiteisiin. Perinteiset malliaskartelut eivät minua innosta ja usein teemmekin lasten kanssa töitä, jotka onnistuvat kaikilta valitsemalla tekniikoita, joita kaikkien on helppo toteuttaa. Kuvataiteessa lahjakkaat lapset tekevät kyllä taidetta omatoimisestikin silloin kun siihen tarjoutuu mahdollisuus. Haluaisin olla siirtämättä omaa huonommuudentunnettani varmistamalla, että kuvis on kivaa vaikka ei niin hyvin kynä kädessä pysyisikään. Esikouluikäisillä lapsilla hienomotoriset taidot ovat vasta kehittymässä ja taitoerot ovat suuret, joten onnistumisen kokemukset ovat motivaation ylläpitämiseksi todella tärkeitä.
Kuvataiteen kuten muidenkin oppiaineiden liittäminen aihekokonaisuuksiin on minulle luonteva tapa työskennellä. Haluaisin asioiden yleensäkin liittyvän jollakin tapaa toisiinsa, että niille tulisi oppilaan ajattelussa jokin kiinnekohta ja konkreettinen merkitys.

Analyysin tekijä:  Satu Raatikainen                                                            5.5.2017

Visuaalinen analyysi teoksesta

Öljyvärimaalaus, jossa on kuvattu pieni tyttö, joka on toipumassa sairaudesta.
Vaikka sairaan lapsen maalaaminen olikin tuolle ajalle tyypillistä, oli tässä teoksessa erikoista toipumisen kuvaamisen vuoksi sen lohdullisuus.

1.  Mikä sinulle on taiteessa tärkeää? Kerro taidenäkemyksestäsi.

Taiteessa tärkeää on se,että se puhuttelee ja herättää tunteita kun sitä katsoo. Ehkä siinä täytyy olla jotakin sellaista, joka liittyy jotenkin omaan kokemusmaailmaan.
Minua kiinnostaa myös taiteilijaan liittyvä tarina ja pohdin miten hän koki maailman omana elinaikanaan ja mitkä tapahtumat ovat saattaneet johtaa
teoksen tekemiseen.

2. Mikä on ensivaikutelmasi teoksesta? Mitä näet teoksessa?

Katseeni kohdistui hyvin pian lapsesta puunoksaan, joka on tytön kädessä. Se on vahvasti maalattu ja näyttää jopa kolmiulotteiselta.
Koska tiesin teoksen nimen, ei minun tarvinnut tulkita lapsen ilmettä mutta kun hän katsoo tuota oksaa, tulee sellainen tunne,että aika on käynyt sairastaessa pitkäksi ja lapsen mielikuvitus laukkaa villisti kun hän leikkii oksalla. Osan lehdistä hän on nyppinyt pois ja sekin on varmasti osa tuota leikkiä. Vähän haikea tunnelma taulusta tulee vaikka sen kuuluisi olla lohdullinen teos.Siitä tulee vahvasti sellainen olo, että jonkun olisi oltava lohduttamassa tuota lasta ja pitämässä hänelle seuraa. Tunne tulee hyvin vahvasti omasta kokemusmaailmastani kun itse olen ollut lapsena sairas ja äiti on ollut lohduttamassa ja hoitamassa.

3. Miten taiteilija käyttää värejä, muotoja ja sommitelmaa?

Tausta jää taulussa melko epäselväksi mutta lapsi, pöytä ja tuoli sekä tyyny ja lakana, johon lapsi on kietoutunut, on kuvattu selkeästi. Lapsen kasvot ovat kuitenkin hieman utuiset. Pöydälle on maalattu sommitelma esineistä, jotka kuvaavat tuota aikaa.
Teoksessa on sekä pehmeitä että suoraviivaisia muotoja mutta sen tunnelma on hyvin herkkä. Värit ovat maanläheisiä ja punaista on käytetty vain hieman tehostevärinä. Puunoksan vihreä korostuu ja kiinnittää ehkä siksi myös katselijan huomion.
 

4. Tulkitse teosta oma tietämyksesi ja mielikuvituksesi mukaan

En tunne taidetta kovinkaan hyvin ja kaikki kokemukseni perustuvat vain niiden katseluun. Tiedon etsinnän tuloksena löysin kuitenkin tulkintoja, joissa kerrotaan valon korostumisen merkityksestä valkoisten tekstiilien ja pöydällä olevien esineiden esille tuojana.

Ilmaisutapa taulussa on realistinen, mikä aiheutti sen valmistumisen aikoina myös arvostelua, ollessaan sitä joidenkin mielestä hieman liikaakin. Taustan epämääräisyys kertoo impressionismin vaikutteista ja puun oksassa kiteytyy mielestäni teoksen symbolistinen vaikutelma.

17.5.2017 Aiheena ihmisen ja liikkeen piirtäminen erilaisilla kynillä

Hyvä linkki, jonka voi oppilaiden kanssa katsoa ennen kuin aletaan piirtää ihmistä (Jussi-enon piirustuskoulu):
http://yle.fi/vintti/yle.fi/opettajatv/opettajatv.yle.fi/teemat/aine/882/885/m1002/Kuvataide,+piirt%C3%A4minen+ja+valokuvaus.htm

Mallinuken avulla voi harjoitella eri asennoissa olevan ihmisen piirtämistä

Ihmiskehossa on erilaisia mittasuhteita, joita on piirtäessä hyvä ottaa huomioon

Ihmisen piirtäminen mallista olikin haasteellinen juttu. Erityisesti ihmetytti jalkojen pituus ja pään pieni koko.

18.5.2017 Horisontti ja perspektiivi

1. Kaikki katsojasta poispäin olevat viivat näyttävät menevän samaan pisteeseen = Pakopiste
2. Pakopiste sijaitsee aina horisonttiviivalla
3. Horisontti on silmän tasolla: Sammakko, -ihmis ja -lintuperspektiivit

Normaali näköpiste: horisontti keskellä

vettä ja taivasta yhtä paljon

Näköpiste ylhäällä: horisontti ylhäällä,

Paljon vettä, vähän taivasta

Näköpiste alhaalla: horisontti alhaalla:

paljon taivasta, vähän vettä

       Minä näen, lintu näkee, sammakko näkee

Huoneen piirtämisessä viivoitin asetetaan huoneen nurkasta pakopisteeseen, ei paperin nurkasta.

Piirroksessa kaikki viivat kulkevat pakopisteen kautta. Vaakaviivat kuitenkin aina vaakaan ja pystyviivat pystyyn.